Alue­val­tuus­ton kokous 4.11.25/ryhmäpj. Mari­ka Visa­kor­pi-Kemp­pai­nen

Läh­tö­ti­lan­ne vuo­den 2026 talous­ar­vion äärel­lä on poik­keuk­sel­li­nen ja vaka­va. Jat­ku­vas­ti kas­va­nut ja jo yli 300 mil­joo­naan kohon­nut ali­jää­mäm­me on vie­nyt mei­dät arvioin­ti­me­net­te­lyyn ja vaa­tii toi­men­pi­tei­tä. Yhtei­sen alu­een raken­ta­mi­nen on ollut iso ja haas­ta­va urak­ka ja koko­nai­suu­den hal­lit­se­mi­ses­sa on vie­lä pet­rat­ta­vaa. Kaik­ki ei kui­ten­kaan ole huo­nos­ti: tyy­ty­väi­syys pal­ve­lui­hin on kor­keal­la tasol­la, meil­lä on työl­leen omis­tau­tu­nut­ta ja osaa­vaa hen­ki­lös­töä, toi­min­to­ja on monel­la lail­la kehi­tet­ty ja talou­den tasa­pai­no­tus­toi­mia­kin teh­ty.

Talou­den tilan­ne­ku­vaan on vai­kut­ta­nut myös olen­nai­sel­ta osin rahoi­tus­mal­li ja sen poh­jal­la ole­vien tie­to­jen oikeel­li­suus. Puut­teel­lis­ten diag­noo­si­tie­to­jen vuok­si meil­tä on arvioi­tu jää­neen puut­tu­maan 98 mil­joo­naa euroa vuo­si­na 23–25. Toi­men­pi­tei­tä näi­den suh­teen on teh­ty ja vai­kut­ta­mis­työ­tä nii­den suh­teen tulee jat­kaa.

Kaik­kia talous­haas­tei­tam­me emme kui­ten­kaan voi lait­taa rahoi­tus­jär­jes­tel­män syyk­si. On käy­nyt ilmi, että pal­ve­lui­dem­me peit­tä­vyys on useil­la osa-alueil­la muu­ta maa­ta kor­keam­pi ja jois­sa­kin yksik­kö­kus­tan­nuk­sis­sa on huo­mat­ta­via ero­ja sekä alu­een sisäl­lä että maan kes­kiar­voon näh­den. Näis­tä aiheu­tuu meil­le kym­me­niä mil­joo­nia suu­rem­mat kus­tan­nuk­set maan kes­kiar­voon näh­den. Näi­tä on syy­tä tut­kia vie­lä tar­kem­min.

Net­to­käyt­tö­kus­tan­nuk­sem­me sote-pal­ve­luis­sa koko­nai­suu­te­na ovat kas­va­neet muu­ta maa­ta ripeäm­min; kun ne vuon­na 22 oli­vat 0,3 % kor­keam­mat koko maan tasoon näh­den, oli­vat ne vuon­na 24 jo 8 % kor­keam­mat.

Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ryh­mä ymmär­tää talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sen vält­tä­mät­tö­myy­den ja myös sen, ettei pal­ve­lu­ver­kon tar­kas­te­lua voi­da vält­tää. Sitä kaut­ta voim­me tur­va­ta resurs­siem­me riit­tä­vyy­den alu­een asuk­kai­den pal­ve­lu­tar­pei­siin ja alu­eem­me itse­näi­syy­den. Pal­ve­lun tuot­ta­mi­sen paik­koi­hin on var­mas­ti tulos­sa muu­tok­sia, mut­ta pal­ve­lui­hin pää­sy on tur­vat­ta­va mah­dol­li­sim­man oikeu­den­mu­kai­ses­ti. 

Seu­raa­vak­si huo­mioi­ta talous­ar­vios­ta ja pal­ve­lu­ver­kos­ta:

Hen­ki­lös­tö

  • tiuk­ka suh­tau­tu­mi­nen sijais­ten käyt­töön aiheut­taa jos­sain mää­rin huol­ta: on sel­vä, että laki­sää­tei­sis­sä hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­sis­sa on pysyt­tä­vä ja toi­saal­ta tuli­si aina miet­tiä aiheu­tuu­ko esim. tupla­vuo­ros­ta enem­män kus­tan­nuk­sia kuin sijai­sen otta­mi­ses­ta
  • luon­nol­li­ses­ti tiuk­ka sijais­po­li­tiik­ka on ris­ki­te­ki­jä myös hen­ki­lös­tön jak­sa­mi­sen osal­ta;
  • Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ryh­mä koros­taa myös, ettei hen­ki­lös­töä tule myös­kään ajaa tilan­tee­seen, jos­sa ollaan eet­ti­ses­ti vai­kei­den valin­to­jen äärel­lä sen suh­teen, kuka saa pal­ve­lui­ta ja kuka ei 
  • lomau­tus­ten suh­teen olem­me hyvin kriit­ti­siä: koke­muk­set täl­tä syk­syl­tä ovat osoit­ta­neet, että nii­den toteut­ta­mi­nen ei ollut kai­kil­ta osil­ta rea­lis­tis­ta ja aiheut­ti esi­hen­ki­löil­le mer­kit­tä­vän mää­rän työ­tä
  • kal­liin vuo­kra­työ­voi­man käy­tön vähen­tä­mi­nen on kan­na­tet­ta­vaa, mis­sä pää­tök­siä onkin jo teh­ty

Sote­pal­ve­lut

  • oma­lää­kä­ri­mal­li ja hoi­don jat­ku­vuus kes­kei­sim­piä Hyvak­sin tavoit­tei­ta vuo­del­le 26; tämä on erit­täin tär­keä tavoi­te ja tulee pyr­kiä sii­hen, että hoi­to­suh­tei­ta voi­daan jat­kaa eten­kin pal­jon pal­ve­lu­ja tar­vit­se­vien osal­ta myös oma­lää­kä­ri­mal­lin osal­ta
  • pal­ve­lu­verk­ko­rat­kai­su­ja teh­täes­sä pidäm­me tär­keä­nä, että kaik­ki sijaan tule­vat kus­tan­nuk­set on mah­dol­li­sim­man rea­lis­ti­ses­ti arvioi­tu, tämä kos­kee myös sekä hyvin­voin­tia­lu­eel­le suo­raan aiheu­tu­via kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia että Kela-kyy­tien kus­tan­nuk­sia, jot­ka ote­taan lop­pu­vii­mein saman val­tion pus­sis­ta
  • nii­den aluei­den osal­ta, jois­sa pal­ve­lu­verk­ko­pää­tös uhkaa pit­kit­tää mat­ko­ja, on syy­tä aktii­vi­ses­ti kun­tien kans­sa poh­tia, miten kul­ku­yh­teyk­siä oli­si mah­dol­lis­ta paran­taa tai hyö­dyn­tää liik­ku­via pal­ve­lui­ta jous­ta­vas­ti 
  • koti­sai­raa­la­toi­min­nan tur­vaa­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen osas­to­jen mah­dol­li­ses­ti vähen­tyes­sä on niin ikään olen­nais­ta ja aivan eri­tyi­ses­ti pal­lia­tii­vi­sen ja saat­to­hoi­don osal­ta
  • olem­me tyy­ty­väi­siä sii­tä, että liik­ku­via pal­ve­lui­ta ja digi­pal­ve­lui­ta tulee ole­maan hyvin tar­jol­la
  • las­ten ja nuor­ten pal­ve­lui­den osal­ta kan­na­tam­me vah­vaa panos­tus­ta var­hai­sen tuen pal­ve­lui­hin, mihin onkin nyt pyrit­ty suun­tau­tu­maan
  • ikäih­mis­ten pal­ve­lui­den osal­ta haluam­me koros­taa, ettei ras­kaam­pien pal­ve­lui­den keven­tä­mi­nen ole rea­lis­tis­ta ellei kevyem­piin pal­ve­lui­hin ja nii­hin pää­syyn panos­te­ta riit­tä­väs­ti; tämä tar­koit­taa niin yhtei­söl­lis­tä asu­mis­ta, lyhy­tai­kais­hoi­toa, päi­vä­kes­kuk­sia kuin senio­rei­den hyvin­voin­ti­neu­vo­laa
  • osto­pal­ve­lui­den osal­ta tar­vit­sem­me jär­ke­väs­ti toteu­tet­tu­ja kil­pai­lu­tuk­sia ja riit­tä­vää tiuk­kuut­ta neu­vot­te­luis­sa
  • kan­na­tam­me eri­tyi­ses­ti pal­ve­lu­ver­kon tar­kas­te­lun osal­ta sitä, että ryh­mät yhdes­sä etsi­vät yhtei­sen ja har­ki­tun rat­kai­sun sii­tä, mihin pal­ve­lu­ver­kon osal­ta pää­dy­tään

Lopuk­si, kyl­lä täs­tä sel­vi­tään. Toi­voa on!