Marikan pitämä puheenvuoro Jyväskylän kaupungin hyvinvointikertomuksesta valtuustokauden viimeisessä kokouksessa 26.5.25:
Hyvinvointikertomus on yksi tärkeimmistä valtuuston käsittelyyn tulevista asiakirjoista, onhan kunnan keskeinen tehtävä asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen. Tässä puheenvuorossa keskityn hyvinvointikertomuksen pohjalta huomioihin nuorten tilanteesta, päihteistä ja rikollisuudesta.
Tilastojen valossa valtaosalla jyväskyläläisistä nuorista menee hyvin ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa asetettuja toimenpiteitä on myös monilta osin saatu toteutettua. Samalla kuitenkin yhä useammalla nuorella on erilaisia hyvinvointiin liittyviä haasteita ja työn ja opiskelun ulkopuolella olevien NEET-nuorten määrä kasvoi 5134 nuoreen eli yli 500:lla vuodessa.
Erittäin tärkeää tavoittavaa työtä tekevä Etsivä nuorisotyö on raportoinut, että monet nuoret ovat hyvin heikkokuntoisia ja usein haastavissa elämäntilanteissa. Haasteita on tuonut myös se, että nuorten palveluita kuten J‑nappi on ajettu alas sekä pitkät jonot kuntouttavaan työtoimintaan.
Meillä päättäjillä niin kaupungin kuin hyvinvointialueen puolella on iso vastuu siitä, että tarjoamme nuorille sellaisia palveluita, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan ja samalla tukevat omaan vastuunottoon elämästä. Kyse on niin kaupungin sivistys‑, kulttuuri‑, liikunta- ja nuorisopalveluista kuin hyvinvointialueen sotepalveluista laajasti. Kuten nuorisovaltuuston edustaja osuvasti totesi, kyse on myös toivon ja näköalojen tarjoamisesta nuorille tulevaisuuteen.
Alaikäisten rikollisuus on viime vuosina lisääntynyt mm. pahoinpitelyiden, laittomien uhkausten, ryöstöjen ja huumausainerikosten osalta. Oman työkokemukseni perusteella on ollut havaittavissa, että huumeita sekä käytetään että levitetään nuorten toimesta ja vaikuttaa siltä, että ainakin jotkut kokevat rahan ansaitsemisen sitä kautta helpoksi. On myös havaittavissa, että rikoksia käytetään joko suoraan tai välillisesti kalliin elämäntyylin kuten merkkivaatteiden yms. mahdollistamiseen. Samanaikaisesti on ilmeistä, että erityisesti huumausainerikoksiin voi liittyä myös varsin nopeasti erilaista painostamista ja velkaantumista, joka johtaa väkivallan uhkaan tai käyttöön sekä vaikeuksiin irtautua rikollisista piireistä. Kaikkein surullisinta on se, että väkilukuun suhteutettuna nuorten huumekuolemia oli Jyväskylässä vuonna 23 eniten.
Erityisnuorisotyöntekijät ovat kertoneet huolensa monenlaisesta nuorten väkivaltaisesta käytöksestä ja ääriajattelusta.
Erityisnuorisotyöntekijät ovat kertoneet huolensa monenlaisesta nuorten väkivaltaisesta käytöksestä ja ääriajattelusta.
Hyvinvointikertomuksen mukaan syitä lisääntyneeseen rikollisuuteen ei ole vielä riittävän vahvasti tutkittu ja olisikin tärkeää paneutua tähän aiheeseen tarkemmin. Ylipäätään olisi tärkeää olla mahdollisimman hyvin selvillä siitä, mitkä seikat aiheuttavat nuorten pahoinvointia tai häiriökäyttäytymistä. KD-ryhmässä pohdimme asiaa ja arviomme mukaan taustalta löytynee mm. niin korona-ajasta alkanutta huolta maailman tilasta, toimeentulon haasteita kuin myös arvomaailman murrosta. Some-ympäristö ja ryhmäpaine haastavat nuoria niin hyvässä kuin pahassakin ja myös moni parhaansakin tekevä vanhempi kokee voimattomuutta tehtävässään.
Perheet kokonaisuutena tarvitsevat tukea ja sitä tarvitaan mieluummin varhaisessa kuin myöhäisessä vaiheessa. Ilmenevätpä lapsen tai nuoren haasteet sitten oppimisvaikeuksina, levottomana tai rajattomana käyttäytymisenä tai päihdekokeiluina on palvelupolun oltava selkeä ja kuhunkin tilanteeseen räätälöity.
Samalla on todettava, ettei kasvatustehtävää voi ulkoistaa vain kouluille tai viranomaisille. Tarvitsemme vahvaa yhteistä sitoutumista niin yksilöä kuin samalla koko yhteiskuntaa rakentaviin arvoihin. Ne eivät ole pehmeää puhetta, vaan perusta, jolla viime kädessä koko rakennus pysyy pystyssä tai sitten alkaa horjua. Jos arvopohja pettää, eivät mitkään rahat riitä parsimiseen.
Siksi on hyvä nostaa entistäkin enemmän keskiöön sellaiset asiat kuin toinen toisensa – ja toisen omaisuuden – kunnioittaminen, työnteon ja oppimisen arvostaminen, vastuullisuus, rehellisyys, lähimmäisyys, rohkaiseminen ja jokaisen ihmisen luovuttamaton arvo. Tärkeä on myös luoda uskoa siihen, että vaikeuksissa ei tarvitse lannistua, vaan aina on uusi mahdollisuus. Nämä voivat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, mutta niin ei kannata ajatella. Arvoista on hyvä ja tarpeellista puhua, jotta ne eivät pääse unohtumaan.
Rahaa tarvitaan moniin ratkaisuihin, mutta kaikki ei ole rahasta kiinni. Jos saamme niin pienessä kuin suuressa hyvän kiertämään ja ilmapiirin toinen toistaan tukevaksi olemme hyvällä tiellä. Toivon, että seuraavaa hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa näihin palataan.