Mielipidekirjoitus, Keskisuomalainen 4.10.26. Kirjoituksessa mainittuja esityksiä kävi kannattamassa kaupunginvaltuutettu Petteri Muotka (kd).
Keskisuomalaisen jutusta (30.9.) jäivät pois keskeisimmät muutosesitykseni Jyväskylän hyvinvointiohjelmaan. Siksi esittelen ne tässä.
Kehitysehdotuksistani olennaisin oli se, että nuorten hyvinvointia koskeviin tavoitteisiin olisi lisätty koulupudokkuuden ja luvattomien / selvittämättömien poissaolojen määrän vähentäminen.
Näiden kasvu huolestutti valtuustoa laajasti keväällä, kun asiasta käytiin keskustelua arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä. Monestakin suusta toivottiin silloin asian selvittelyä ja toimenpiteitä. Tätä taustaa vasten hyvinvointiohjelma olisi ollut luonteva jatkumo kirjata se tavoitteeksi.
Vaikka näin ei tapahtunut, on pudokkuuden ja poissaolojen syitä sekä niiden vähentämisen keinoja syytä joka tapauksessa selvittää. Tässä olisi hyvä ottaa mukaan niin koulut, nuorisotyö kuin nuoret ja perheet. Nämä tiedot olisivat myös resurssien kohdentamisen kannalta tärkeitä.
Sekä koulupudokkuus että toistuvat luvattomat tai selvittämättömät poissaolot ovat ilmeinen riskitekijä nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta, mutta syyt niiden taustalla voivat olla moninaisia. Esimerkiksi kiusaamistapauksissa ne voivat olla myös hätähuuto siitä, ettei koulussa ole hyvä olla.
Toinen keskeinen muutosesitykseni oli, että yhdenvertaisuutta koskeviin tavoitteisiin olisi lisätty konkreettinen vammaisia koskeva kirjaus. Esitin vammaisten palvelujen saavutettavuuden esteiden selvittämistä ja poistamista. Niitä on ilmennyt ainakin viittomakielisillä ja todennäköisesti myös muilla vammaisilla.
Näitä kahta muutosesitystä kannatti noin 25 valtuutettua, mistä kiitokset! Demokratia on puhunut ja ohjelma hyväksytty muutoksitta. Edellä mainittuja asioita ei silti kannata unohtaa, koska huomion kiinnittäminen niihin on sekä järkevää että nuorten ja vammaisten hyvinvointia edistävää.