Petteri Muotkan ja Marika Visakorpi-Kemppaisen kirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 27.8.26
Kiitos kaupunginhallituksen pj. Jukka Hämäläiselle vastauksesta (24.8.) kirjoitukseemme. Siinä oli suhtauduttu vakavasti moniin esiinnostettuihin kysymyksiin. Kuten alkuperäisessä kirjoituksessamme (21.8) jo totesimme, yhdenvertaisuus on hyvä ja kannatettava periaate. Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo, eikä kenenkään kiusaaminen tai solvaaminen ole hyväksyttävää. Tästä olemme selkeästi samaa mieltä.
Myös kaupungin virkajohdon vastauksen mukaan Pride-kumppanuus perustuu yhdenvertaisuuden edistämiseen, eikä muita tavoitteita kuulemma ole. Tähän liittyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkin yhdenvertaisuus koskee paljon muitakin ryhmiä, kuin mitä Pride edustaa, eivätkä kaikki vähemmistöjen edustajat koe sitä omakseen. Yhdenvertaisuuden tavoittelu jää siis tässä yksipuoliseksi, ja aiheuttaa toisaalta epäyhdenvertaisuuden kokemusta niissä, jotka eivät koe sen edustavan itseään tai ovat kriittisiä sen toiminnalle.
Toiseksi pääyhteistyökumppani ei voi ulkoistaa vastuuta järjestäjätahon tavoitteista vetoamalla vain haluavansa edistää yhdenvertaisuutta. Pikemminkin niihin perehtymättä jättäminen on tosiasiallista tuen antamista poliittisille ja varsin kiistanalaisillekin tavoitteille. Se ei ole mielestämme varsinkaan julkisen organisaation tehtävä.
Näin on kuitenkin hyvin laajasti tapahtunut eri organisaatioissa ilman, että juurikaan syvällisempää asioiden läpikäyntiä ja kriittistä arviota olisi tapahtunut. Päinvastoin kriittisiä äänenpainoja edustavia on leimattu keskustelualustoilla herkästi erilaisilla fobianimikkeillä, eikä moni edes uskalla julkisesti kertoa mielipidettään asiasta. On luotu mielikuva, että Pride on synonyymi sanalle yhdenvertaisuus, ja tämän kriittisestä tarkastelusta on tehty kiellettyä yhdenvertaisuuden nimissä.
Marika Visakorpi-Kemppainen
Petteri Muotka
kaupunginvaltuutetut (kd)
